Pilvekkeet

“Nykyisyydessämme parveilee jälkiä menneisyydestä” ―Carlo Rovelli

Filosofi Luciano Floridin mukaan historiallisia ajanjaksoja määritti se, miten elimme, ei milloin tai missä elimme. Tätä aikaa leimaavat alustatalous ja käyttäjien dataa hyödyntävät yhteisöpalvelut. Lähihistoriasta tuttu tekstipohjaisuus karkeloi kuitenkin itsepintaisesti: irkki, lineaaritelevision ajasta muistuttava teksti-TV ja mainoksettomat selaimet kulkevat mukana nykylaitteissa.

Jopa teksti-TV:tä kaukaisemmat menneisyyden jäljet odottavat löytäjäänsä lähikirjastossa, valmiina puhuttelemaan nykylukijaa. Esimerkkinä komediakirjailija Aristofaneen Pilvet-näytelmä vuodelta 400 eaa., joka resonoi vastaavilla pikkukallemaisilla aallonpituuksilla kuin irkissä käymäni keskustelut.

Näyttely toimii netnografisena kommentaarina Pilvet-näytelmästä. Sämplätyt dialogit, muistiin tallennetut poimut ja historian kohina ovat arkistoituja katkelmia siitä mitä on mahdollisesti aiemmin ollut. Se kutsuu pohtimaan ajallista ulottuvuutta ja niitä tiloja, joissa tekstit moninaisimmissa formaateissaan arkistoidaan tuleville lukijoille.

Lea Hakala on datatieteilijä ja humanististen tieteiden kandidaatti, joka työskentelee tätä nykyä tekstiilitaiteen ja avoimen lähdekoodin parissa.